Juha Lapve

Ei hätämajoitusta asunnottomalle suomalaiselle Helsingissä

Suomalainen asunnoton, joka sairastaa leukemiaa, ei päässyt sörnäisen lähistöllä hermannissa sijaitsevaan hengellisen Diakoniakeskuksen hätämajoitustiloihin matalan kynnyksen Seurakuntataloon tiistai-iltana Helsingissä. Kyseisessä hätätilamajoituksessa on paikkoja patjoille seurakuntasalin lattialla yhteensä 30, mutta sisään otettiin ainoastaan alle 25 päihteetöntä asunnotonta. Sisään pääsevät ensisijaisesti ulkomaan kansalaiset, afrikkalaiset, venäläiset ja ukrainalaiset sekä naapurimaan eestin kansalaiset. Ulos jäivät myös neljä muuta Suomen kansalaista, sekä yksi Ranskan ja todennäköisesti Italian kansalainen. Matalan kynnyksen Seurakuntaloon Helsingissä pääsee sisälle jos asunnottomalla yksilöllä ei ole päihde-huume-tai mielenterveysongelmia, asunnottomat helsinkiläiset kuuluvat joka tapauksessa Hietaniemen Palvelukeskuksen piiriin, oli sitten päihde-huume tai mienterveysongelmia. Matalan kynnyksen Hermannin hengellisessä asunnottomien toimipisteessa työskentelee kaksi ulkomaalaistaustaista vahtia, uusi-seelantilainen ja amerikkalainen yötyöntekijä. Heistä toinen, amerikkalainen, kertoi että eräässä toisessa hätätilamajoituspaikassa olisi tilaa jos hengelliseen ja päihteettömään asunnottomien hermannin toimitilaan ei mahdu sisälle. Kukaan asunnottomista suomalaisista ei ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Linnanmäen vieressä tien toisella puolella sijaitseva toinen yhdeksänkerroksinen hätätilamajoituspiste sijaisee alppikadulla Helsingissä. Osoitetta lukuunottamatta asia ei pitänytkään paikkaansa, kun soitin ovikelloa ja kysyin punkkapaikkaa kerrostalon alakerrassa Helsingin Kaupungin palveluksessa olevalta naistyöntekijältä, vastaus kuullosti jäätävältä kuten tammikuinen ilta. Alppikadulla Helsingissä sijaitseva Hätämajoituskeskus, joka kuuluu myös Helsingin Diakoniakeskuksen alaisuuteen, ei ota suomalaisia helsinkiläisiä asunnottomia tiloihinsa uuden kaupungilta tulevan määräyksen mukaisesti enää tämän vuoden puolella. Diakoniakeskus ei voi laskuttaa asunnottomista helsinkiläisistä Suomen kansalaisista, joten laskutus ja rahoitus on järjestetty Diakoniakeskuksen toimesta romaniasta tulevien mustalaisten kustannuksella vuoden loppuun saakka ja yhteiskunnan verovaroin. Pyysin vielä lopuksi ystävällisesti, että saisin punkkapaikan alppikadulta Suomen kansalaisuuteeni vedoten, molemmat työntekijät, toinen pienikokoinen värillinen afrikkalainen mies, vastasivat että ovat todella pahoillaan asiasta. Ovi sulkeutui, ja näin jouduin sen ulkopuolelle syntyperäisenä suomalaisena isänmaassa. Sörnäisten lähellä sijaitsevassa Hermannin matalan kynnyksen hengellisessä hätätilamajoituksessa, toinen ulkomaalaistaustainen työntekijä syyllistyi toisen hätätilamajoituspaikan järjestämisen osalta valheeseen, jonka piti olla vaihtoehto ulosjääneille asunnottomille tammikuisessa etelä-suomen pakkassäässä. Vaihtoehdoksi asunnottomalle helsinkiläiselle, ja suomalaiselle, jää näin ollen ainoastaan yksi vaihtoehto. Helsingin Hietaniemen Palvelukeskus, missä yöpyminen on turvallisuussyistä päihteettömälle helsinkiläiselle täysin väärä osoite. Monessa tapauksessa, esimerkiksi varkauksia lompakoiden osalta jopa vaatteita ja kenkiä on hävinnyt kyseisessä paikassa satunnaisen yöpymisen vuoksi asunnottomien keskuudessa. Kyseessä on täysihoitolatyyppinen 24/7 majoitus, missä päihde-huume-ja mielenterveyspotilaat saavat täysihoidon verovaroista. Täysin päihteettömät-huumeista vapaat helsinkiläiset Suomen kansalaiset, joilla ei ole mielenterveysongelmia, majailevat näin aamuun asti Helsingin Rautatieaseman julkisissa tiloissa, sekä sen ulkopuolella klo 02-05 välisenä aikana. Näin asunnottomat suomalaiset eivät kuluta sentin senttiä yritysten-ja veronmaksajien verovaroja omaksi hyödykseen, rahoitusta asunnottomien kustannuksella järjestetään verovaroin poliittisesti hengellisten, Jumalan työtä tekevien armosta, hätämajoitustilojen rahoituksen tulevaisuuden turvaamiseksi. Luterilainen Seurakunta on poliittinen Valtion Kirkko, joka käyttää suomalaisia asunnottomia, sekä heidän tilannettaan rahallisesti hyödyksi verovaroin pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi Finland. Lisäksi lopuksi voisi vielä kysyä että minkä vuoksi suomalaisia asunnottomia muka kohdeltaisiin kotimaassa näin kaltoin? Ulkomaalaisesta asunnottomasta maksetaan enemmän verovaroin tuloa palveluntarjoajalle, kuin päihteettömästä asunnottomasta suomalaisesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Sanattomaksihan tuo vetää.. suututtaa jopa. Ei ole helppoa..

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Puhut tärkeästä asiasta.
Sanomasi tulisi paremmin perille, jos sitä voisi lyhentää, kiteyttää. Kappalejako on joillain laitteilla vaikea saada aikaan.

¨¨¨¨¨¨
Samaan aikaan kun ihmiset kääntyilevät patjoilla lattialla, seisoo kaupungissa tuhansia autoja lämmitetyissä talleissa.
Eläinten suojat Korkeasaaressa lienevät aika tasokkaat.

Jotta lukija saisi uskottavan kuvan kertomastasi tapauksesta, olisi hyvä saada toisen osapuolen käsitys asiasta.
Itse kerroit pyrkineesi myös sisään. Ilmeisesti tarve oli kova.

Kuusikymmentä vuotta Helsingissä asuneena, uskon kyllä että kaupungissa _kuka_ _tahansa_, joka on yösijan tarpeessa sen myös saa.
Mm päivystävät sosiaalityöntekijät ja poliisi takaavat, että lakia noudatetaan.

”Jokaisella ihmisellä, joka on Suomen rajojen sisäpuolella on oikeus saada turvaa ja hoitoa.”

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Tarkemmin en Helsingin tilannetta tunne, mutta ainakin Wikipedia kertoo, että "Vuonna 1967 asunnottomuus nousi otsikoihin, kun loka-marraskuussa pakkasyöt surmasivat Helsingissä 44 asunnotonta miestä." https://fi.wikipedia.org/wiki/Asunnottomuus

Onko sitten tilanne oikeasti noista päivistä parantunut, mutta ainakin tämän blogin kirjoittajan mukaan, ei hyvältä näytä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

1967 ei vielä ollut asematunnelia eikä pankkiautomaattien koppeja. Tilannehan on siis siinä mielessä Helsingissä parantunut ja vähentää kuolleisuutta.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #7

Ajattelin lähinnä majoituspaikkojen suhteen. Aran mukaan Suomessa oli vuoden 2017 lopussa 7 112 asunnotonta. http://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_se...

Kyllä meidän pitäisi pyrkiä siihen, että näillä ihmisillä olisi muutakin kuin asematunneli ja pankkiautomaattien kopit yösijakseen.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#6

Kyllä tilanne on merkittävästi parantunut. Ilkka Taipale on suurmies näissä asioissa.
Noihin aikoihin perustettiin Lepakkoluola Ruoholahteen.
Maalivarastosta siivottiin romut pois ja tilalle patjat lattialle. Talo oli lämmin ja sisään pääsi jokainen joka halusi. Sitä ennen oli majailtu pommisuojissa.

Kuusikymmentäluvun loppupuolella tuli myyntiin LC- liuotin (keltaisessa peltipurkissa, jota Wikipedia ei näköjään tunne ) jota muistaakseni käytettiin huonekalujen kiillottamiseen. Se oli halpaa, sillä sai päänsä sekaisin, mutta myös myrkyllistä.

Talvella 1967 Helsingissä kuoli paljon laitapuolen kulkijoita tähän aineeseen. Niitä tyhjiä purkkeja oli Kallion puistoissa, eteenkin Hampparilaakson vaiheilla( = kansan antama nimi alueelle, jolle Kaupunginteatteri rakennettiin.)
Ko talvi oli tragedia kaupungin historiassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Taipale

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lepakko_(rakennus)

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #11

Kiitos historiikistä! Itse en asiaa tosiaan niin hyvin tunne, mutta nyt tämän blogin innoittamana käytin hieman aikaa tilanteen kartoittamiseen.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen Vastaus kommenttiin #11

Noissa vuoden 1967 kuolemissa oli syynä ison asuntolan lakkauttaminen jolloin kaduille tuli kerralla paljon miehiä (500 henkilöä). Kaupungilla ei ollut siis mitään suunnitelmaa vaikka hyvin täytynyt tietää tuon asuntolan, ns. juustomakasiinin, laukkauttamisen aiheuttamasta ongelmasta.Virkamiehet eivät vain välittäneet!

Kun sitten saksalainen Stern-lehti kirjoitti "kuinka suomalaiset sotaveteraanit paleltuvat kuoliaaksi" niin vasta sitten päättäjät heräsivät. Pelättiin nousevan kansakunnan maineen rapautumista.

Marrraskuun liike oli tärkeä sosiaalipoliittinen herättelijä tuolloin.

Käyttäjän MariRantanen1 kuva
Mari Rantanen

Juha, olen laittanut sotevirastoon viestiä ja kysynyt ohjeistuksen perään. Siis että onko tällainen ohje ettei suomalaiset pääse sisään näihin hätämajoituspaikkoihin.

Kyllä lähtökohta pitäisi olla se, että omat asunnottomat asutetaan ensin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tämä viittaa siihen, että heikoimmassa asemassa olevat kärsivät eniten maahanmuuttopolitiikastamme. Näinhän se globalisaatiossa taitaa usein olla muutenkin. Ainakin monet rikkaimmista ovat rikastuneet roimasti lisää. Myös "maahanmuuttoteollisuus" on tuottanut tiliä useille.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Tärkeästä asiasta kirjoitat! Tutustuin vähän aiheeseen ja kuolleisuus näyttää olevan asunnottomilla suuri.

https://asuntoensin.fi/aineistopankki/suomalaisten...

Tulee mieleen, että onko yhteiskunnallamme tarkoitus suorittaa apuharventaa, kun Suomen kansalaisella ei ole mahdollisuutta saada lämmintä yösijaa edes talvipakkasilla?

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Blogistin kannattaa ottaa yhteyttä tuonne, jos sen kautta saisi asiaa ajettua eteenpäin. https://vvary.fi/

Näin vaalien alla moni ehdokas voi luvata vaikka kuun taivaalta, mutta näemmä tätä asiaa ei saada kuntoon.

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Juha. Olet Suomen tärkeimpien,-/pitäisiolla, ihmisten asialla. Meille sanotaan: "Minkä te teette yhdelle, näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te teette minulle." Sanoja meille on, meidät luonut, Jeesus Kristus. Siunaten, Lasse.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Rajat auki ulkomaisille, ovet kiinni suomalaisille. - Näin voisi kärjistäen tylyttää suomalaista maahanmuutto - ja kotoutuspolitiikkaa, kun hädänalaiset laitetaan tärkeysjärjestykseen.

Positiivinen syrjintä on kotoutuspolitiikan kovinta ydintä. Miltä tuntuu saman kadun kavereista, joista toista positiivisesti ja toista negatiivisesti syrjitään aikuisikään tultuaan? Minä näen yksilötasolla julmaa syrjintää, joka vihaa ja kaunaa synnyttää.

Käyttäjän JaanaJuutilainen-Saari kuva
Jaana Juutilainen-Saari

Helsingin kaupungin hätämajoituksen periaatteet eivät ole muuttuneet. Kaikille yritetään yhteistyössä Helsingin kaupungin Hietaniemen palvelukeskuksen, seurakuntayhtymän Hermannin diakoniatalon ja Diakonissalaitoksen Alppikadun hätämajoituksen ammattilaisten kesken löytää yösija. Ketään ei jätetä yöksi ulos.

Hietaniemen, Hermannin ja Alppikadun ammattilaiset ovat illan ja yön aikana toisiinsa yhteydessä ja kartoittavat, missä on vapaita paikkoja, ja minne yösijaa tarvitsevat voidaan ohjata.

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on myöntänyt Diakonissalaitokselle ja Helsingin seurakuntayhtymän kumppanille, kristillinen yhdistys Vivo ry:lle järjestöavustusta hätämajoituksen järjestämiseen. Yhteistyökumppanit eivät laskuta meitä toteutuneen majoittujien määrän tai heidän kansalaisuuden mukaan.

On totta, että Hermanni on ensisijaisesti tarkoitettu paperittomille, mutta siellä voi tarvittaessa, jos tilaa on, yöpyä muitakin - myös suomalaisia. Keskimäärin suomalaisia yöpyjistä on kuukausittain noin 16 - 36 prosenttia. Toivomme, että hätämajoitus on helsinkiläiselle aina väliaikainen ratkaisu. Yritämme löytää heille pysyvämmän asumisratkaisun.

Alppikatu on tarkoitettu pääasiassa liikkuvalle väestölle.

Lisätietoa saa asumisen tuen neuvonnasta maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9 - 11, p. 09 3102 2530 ja kaupungin verkkosivuilta.

Maarit Sulavuori
Helsingin perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja

Maaritin kommentin välitti Jaana Helsingin sosiaali- ja terveystoimen viestinnästä.

Markus Snellman

Helsingin kaupungin hätämajoituksen periaatteet eivät ole muuttuneet. Kaikille yritetään yhteistyössä Helsingin kaupungin Hietaniemen palvelukeskuksen, seurakuntayhtymän Hermannin diakoniatalon ja Diakonissalaitoksen Alppikadun hätämajoituksen ammattilaisten kesken löytää yösija. Ketään ei jätetä yöksi ulos.

Hietaniemen, Hermannin ja Alppikadun ammattilaiset ovat illan ja yön aikana toisiinsa yhteydessä ja kartoittavat, missä on vapaita paikkoja, ja minne yösijaa tarvitsevat voidaan ohjata.

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on myöntänyt Diakonissalaitokselle ja Helsingin seurakuntayhtymän kumppanille, kristillinen yhdistys Vivo ry:lle järjestöavustusta hätämajoituksen järjestämiseen. Yhteistyökumppanit eivät laskuta meitä toteutuneen majoittujien määrän tai heidän kansalaisuuden mukaan.

On totta, että Hermanni on ensisijaisesti tarkoitettu paperittomille, mutta siellä voi tarvittaessa, jos tilaa on, yöpyä muitakin - myös suomalaisia. Keskimäärin suomalaisia yöpyjistä on kuukausittain noin 16 - 36 prosenttia. Toivomme, että hätämajoitus on helsinkiläiselle aina väliaikainen ratkaisu. Yritämme löytää heille pysyvämmän asumisratkaisun.

Lisätietoa saa asumisen tuen neuvonnasta maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9 - 11, p. 09 3102 2530 ja kaupungin verkkosivuilta.

Maarit Sulavuori
Helsingin perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja

Maaritin kommentin välitti Markus Helsingin soten viestinnästä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset